Vielä yksi pikapäivitys. Nimittäin meillä oli yläkerrassa rintamamiestaloihin tyypillinen pieni keittiö. Koska lapsia on kolme, halusimme tehdä yläkertaan vielä kolmannen makuuhuoneen ja keittiön purkaminen oli yksinkertaisin tapa.
Tästä siis lähdettiin. Huone tuntui tosi pieneltä muihin kahteen huoneeseen verrattuna, mutta loppujen lopuksi sinne mahtui juuri kaikki mitä tarvittiin, kun kaikki 'lelut' voitiin jättää muihin huoneisiin.
Huomattavasti ovat illat rauhoittuneet, kun jokainen on voinut tehdä huoneessaan omia juttuja eikä toinen ole häirinnyt :)
Nyt olenkin päivittänyt kaikki viimeisen vuoden remonttitapahtumat. Nyt kesän saapuessa suuntaan ulos, jossa odottaisi tämän grillimajan muodonmuutos. Siitä sitten seuraavalla kerralla. Nähdään pian.
tiistai 5. toukokuuta 2015
Pönttöuunin muuraus
Nyt päivitän urakalla. Olen pari päivää ollut sairaslomalla ja nyt kun en muuhun pysty, niin tämä tuntui sopivalta hommalta. Aiemmassa postauksessani kerroinkin kellarin remontista ja ajattelin ihan oman tekstin omistaa pönttöuunin muuraukselle. Tämäkin nimittäin syntyi ihan omin pikku kätösin mieheni toimiessa tiilen leikkaajana ja raskaan työn raatajana. Minä vain muurasin.
Ensin tietenkin tutustuin alan kirjallisuuteen ja nettihakuihin. Erittäin hyväksi osoittautui kirjastosta löytyneet G.E. Asp:n Uuninmuuraja (1944) sekä H. Hyytiäisen Muuratut tulisijat (1980). Sitten suunnittelemaan paperille.
Uunin alkuperäinen korkeus oli liikaa tulevaan tilaan, joten lyhensin ylintä rengasta noin puolella. Mielestäni symmetria säilyi silti hyvin. Uunin luukut hioin ja maalasin liesimustalla. Niistä tuli oikein hienot.
Sitten aloitetaan muuraus. Ensimmäinen rengas. Alin rivi tiiliä laataksi, jonka päälle tiilet reunoille pystyyn. Tuhkapesän alle tasanne, poskikanavat yhdistyy alhaalla reunoilla nuohousluukkuihin ja hormiläpivientiin. Tämän jälkeen kolme kerrosta tiiliä tuhkapesälle.
Tämän jälkeen arina ja seuraava rengas paikalleen. Laastina käytimme saviuunilaastia, paitsi hormiliitoksessa kovempaa muurauslaastia ja tulitiilille tulipesässä tulilaastia. Arina muurattiin vielä kiinni alla oleviin tiiliin, mutta muuten tulipesä oli villoilla irti poskitiilistä lämpölaajenemisen vuoksi. Tulipesän tiilet olisi ollut parempi saada lappeelleen, mutta emme tätä tehneet, kun muuten poskikanavat olisivat tulleet hyvin ahtaiksi (<5cm) tai sitten olisimme joutuneet pilkkomaan jokaisen tulitiilen, jos olisimme halkaisseet tiilet sopiviksi. Ja joka näitä tulitiiliä on leikellyt, tietää että jos pääsee vähemmällä, niin jättää mieluummin leikkaamatta on nimittäin sen verta kovaa tavaraa. Alla oikealla kuvassa on jo luukkukin paikoillaan. Luukun kiinnikkeet (=rautalangat naula-ankkureilla) on ohjattu kuoritiilien laastinsekaan.
Luukun päälle tuleva viistovalu valettiin paikanpäällä. Puumuotti tukee alapuolelta valua, villaa välissä joka puolella ulkorakenteisiin, paitsi tulitiiliin, johon valu kiinnittyy. Seuraavaksi jälleen uusi rengas päälle.
Nyt tuo alkoikin tuntua työasennoltaan hankalalta ja myös työneteneminen hidastui huomattavasti, kun piti miettiä miten viistota tulitiilet, jotta saadaan sopiva mutka yläpalotilaan ja samalla kaventaa tulipesää. Tulitiilien monimutkainen leikkaaminen laittoi aivot lujille (minä hoidin ajatustyön, mieheni leikkasi piirrosteni mukaan). Monesti ei kuitenkaan jouduttu leikkaamaan uudestaan :)
Samalla piti myös laskea missä vaiheessa yläpalotila loppuu ja poskikanavat kääntyy alaspäin ottaen huomioon uunin korkeuden. Kun kavennusta oli tehty tarpeeksi, viistosimme kuoritiilet ja käänsimme ne säteensuuntaisesti. Ylimpiin kerroksiin tehtiin kuoritiiletkin tulitiilestä paremman lämmönkestävyyden vuoksi.
Ihan ylin kerros viistottiin jyrkästi ja päälle reilusti laastia pitämään tiilet paikoillaan. Kun laasti oli kovettunut laitettiin ympyräreiän päälle vielä lakivalu, jonka kovetin pesuvadissa. Lakivalu eristettiin vielä kuorirakenteesta villalla. Sitten vielä reilu kerros villaa koko systeemin päälle ja villan päälle laastia ja tiilen palasia niin paljon että saatiin viimeinen rengas täyttymään.
Tässä sitä komeillaan hiottuna.
Ja tässä maalattuna.
Erittäin ihanasti toimii ja lämmittää kellari tilaa juuri sopivasti. Läheltä katsottuna lommot huomaa, mutta tuopahan lisää tunnelmaa. Maalina käytin normaalia vesiohenteista kalustemaalia (helmi). Lämmöstä johtuvaa tummumaa huomattavissa vain juuri luukun yläpuolella eikä ainakaan meitä haittaa.
Kirjoittelemisiin!
Ensin tietenkin tutustuin alan kirjallisuuteen ja nettihakuihin. Erittäin hyväksi osoittautui kirjastosta löytyneet G.E. Asp:n Uuninmuuraja (1944) sekä H. Hyytiäisen Muuratut tulisijat (1980). Sitten suunnittelemaan paperille.
Uunin kuoret ja luukut ostettiin käytettynä. Olihan nuo vähän ruosteessa pihalla säilytyksestä johtuen ja ehkä olisi kannattanut ostaa vain luukut käytettynä näin jälkikäteen ajatellen, mutta sanotaanko että nyt saatiin autenttiset :)
Uunin alkuperäinen korkeus oli liikaa tulevaan tilaan, joten lyhensin ylintä rengasta noin puolella. Mielestäni symmetria säilyi silti hyvin. Uunin luukut hioin ja maalasin liesimustalla. Niistä tuli oikein hienot.
Sitten aloitetaan muuraus. Ensimmäinen rengas. Alin rivi tiiliä laataksi, jonka päälle tiilet reunoille pystyyn. Tuhkapesän alle tasanne, poskikanavat yhdistyy alhaalla reunoilla nuohousluukkuihin ja hormiläpivientiin. Tämän jälkeen kolme kerrosta tiiliä tuhkapesälle.
Tämän jälkeen arina ja seuraava rengas paikalleen. Laastina käytimme saviuunilaastia, paitsi hormiliitoksessa kovempaa muurauslaastia ja tulitiilille tulipesässä tulilaastia. Arina muurattiin vielä kiinni alla oleviin tiiliin, mutta muuten tulipesä oli villoilla irti poskitiilistä lämpölaajenemisen vuoksi. Tulipesän tiilet olisi ollut parempi saada lappeelleen, mutta emme tätä tehneet, kun muuten poskikanavat olisivat tulleet hyvin ahtaiksi (<5cm) tai sitten olisimme joutuneet pilkkomaan jokaisen tulitiilen, jos olisimme halkaisseet tiilet sopiviksi. Ja joka näitä tulitiiliä on leikellyt, tietää että jos pääsee vähemmällä, niin jättää mieluummin leikkaamatta on nimittäin sen verta kovaa tavaraa. Alla oikealla kuvassa on jo luukkukin paikoillaan. Luukun kiinnikkeet (=rautalangat naula-ankkureilla) on ohjattu kuoritiilien laastinsekaan.
Luukun päälle tuleva viistovalu valettiin paikanpäällä. Puumuotti tukee alapuolelta valua, villaa välissä joka puolella ulkorakenteisiin, paitsi tulitiiliin, johon valu kiinnittyy. Seuraavaksi jälleen uusi rengas päälle.
Nyt tuo alkoikin tuntua työasennoltaan hankalalta ja myös työneteneminen hidastui huomattavasti, kun piti miettiä miten viistota tulitiilet, jotta saadaan sopiva mutka yläpalotilaan ja samalla kaventaa tulipesää. Tulitiilien monimutkainen leikkaaminen laittoi aivot lujille (minä hoidin ajatustyön, mieheni leikkasi piirrosteni mukaan). Monesti ei kuitenkaan jouduttu leikkaamaan uudestaan :)
Samalla piti myös laskea missä vaiheessa yläpalotila loppuu ja poskikanavat kääntyy alaspäin ottaen huomioon uunin korkeuden. Kun kavennusta oli tehty tarpeeksi, viistosimme kuoritiilet ja käänsimme ne säteensuuntaisesti. Ylimpiin kerroksiin tehtiin kuoritiiletkin tulitiilestä paremman lämmönkestävyyden vuoksi.
Ihan ylin kerros viistottiin jyrkästi ja päälle reilusti laastia pitämään tiilet paikoillaan. Kun laasti oli kovettunut laitettiin ympyräreiän päälle vielä lakivalu, jonka kovetin pesuvadissa. Lakivalu eristettiin vielä kuorirakenteesta villalla. Sitten vielä reilu kerros villaa koko systeemin päälle ja villan päälle laastia ja tiilen palasia niin paljon että saatiin viimeinen rengas täyttymään.
Ja tässä maalattuna.
Erittäin ihanasti toimii ja lämmittää kellari tilaa juuri sopivasti. Läheltä katsottuna lommot huomaa, mutta tuopahan lisää tunnelmaa. Maalina käytin normaalia vesiohenteista kalustemaalia (helmi). Lämmöstä johtuvaa tummumaa huomattavissa vain juuri luukun yläpuolella eikä ainakaan meitä haittaa.
Kirjoittelemisiin!
Takapihan tapahtumat
Päivitetäänpä pitsauunin kuulumiset. Uuni selvisi talvesta melko hyvin. Vähän lähti maali pinnasta, mutta pahoja halkeamia ei tullut. Meillä oli suurimman osan aikaa uunin päällä pressu, mutta välillä kun sitä käytimme, emme aina muistaneet laittaa pressua päälle ja märän uunin päälle sitä taas ei haluttu laittaa. Ehkä ensi vuonna muistamme paremmin.
Miehestäni onkin tullut oikein pitsamestari, enkä enää juurikaan 'joudu' tekemään niitä, vaan saan nauttia vain antimista.
Järjestimme alkutalvesta (ei näköjään ollut vielä lunta joulukuussa) lapsille ja lapsenmielisille ulkoilmaelokuvat ja nautimme grillin lämmöstä ja paahdoimme vaahtokarkkea ja herkuttelimme. Ihanan tunnelmallista, tämä otetaan vielä uusiksi.
Miehestäni onkin tullut oikein pitsamestari, enkä enää juurikaan 'joudu' tekemään niitä, vaan saan nauttia vain antimista.
Grilli sai pöydän kaverikseen. Jalkana peltitynnyri, jossa painona hiekkaa. Kantena harmaantunutta lankkua, jonka alla ristissä ohuempaa lautaa. Vähän kansi tykkäsi vääntyä talvella, mutta sopii hyvin tyyliin. Tähän olisi haussa jotain jakkaroita, mielellään metallijalkaisia. Vielä en ole oikein sopivia edullisia kirppareilta löytänyt. Pöllejäkin suunnittelin, mutta sitten ajattelin, että ne ovat liian painavia lasten käsitellä ja kaataa.
Järjestimme alkutalvesta (ei näköjään ollut vielä lunta joulukuussa) lapsille ja lapsenmielisille ulkoilmaelokuvat ja nautimme grillin lämmöstä ja paahdoimme vaahtokarkkea ja herkuttelimme. Ihanan tunnelmallista, tämä otetaan vielä uusiksi.
Kellarin remontti
Pitkä aika on taas vierähtänyt kun viimeksi olen blogia päivittänyt. Talven suurin rutistus oli kellariremontti, joka alkoi loppukesän saunaremontilla ja jatkui pitkäaikaisen haaveen toteutumisena, missä saunan pukuhuone suureni saaden takan ja pukuhuoneessa olleen pesukonepaikan siirtyminen peremmälle kellariin uuteen kodinhoitotilaan.
Saunaremontti oli erittäin mieluinen, kun saimme kiukaan pitkulaisen saunan keskelle ja penkit molemmin puolin kiuasta, jolloin lämpö jakaantuu paremmin. Aiemmassa kiuas oli poistoventtiilin (=hormin) vieressä ja päätä paleli ikkunan vieressä.
Pukutilan remontti aloitettiin purkamalla pienen pukutilan ja kellarin käytävän välinen seinä. Rakennussuunnittelija oli mitoittanut rakennusaikaiset tuennat ja paikalle asennettavan rautapalkin.
Ylläolevan kylpyhuoneen oven vieressä on hormi ja siihen halusimme takan. Edellisen asukkaan toteutus oli viedä hormi viereiseen tilaan vinoputkella siellä olevaan kaminaan. Itse halusimme tämän toisen tilan kodinhoitotilaksi ja tämän kylpyhuoneen viereisen tilan puku/takkatilaksi. Koska tila ei ole suuren suuri, oli pönttöuuni mieluisin vaihtoehto, myös talon henkeen sopiva.
Lattiat kellarissa olivat koolatut lastulevylattiat muovimatolla ja halusimme laatat mukavuuslämmöllä eli sähkökaapelit vedettiin lattiavaluun ja laatoitus päälle.
Käytävästä ja takkatilasta avautuvaan seuraavaan huoneeseen teimme kauan kaivatun ison kodinhoitotilan. Sinne teimme myös kuivakaivon, jonka laskun saimme kätevästi viereisen pannuhuoneen lattiakaivoon. Pannuhuoneesta saatiin myös näppärästi vedet.
Hanan taakse laatat vielä odottavat kiinnitystään mutta muuten tila on valmis.
Kiitos seurastasi.
Saunaremontti oli erittäin mieluinen, kun saimme kiukaan pitkulaisen saunan keskelle ja penkit molemmin puolin kiuasta, jolloin lämpö jakaantuu paremmin. Aiemmassa kiuas oli poistoventtiilin (=hormin) vieressä ja päätä paleli ikkunan vieressä.
Pukutilan remontti aloitettiin purkamalla pienen pukutilan ja kellarin käytävän välinen seinä. Rakennussuunnittelija oli mitoittanut rakennusaikaiset tuennat ja paikalle asennettavan rautapalkin.
Ylläolevan kylpyhuoneen oven vieressä on hormi ja siihen halusimme takan. Edellisen asukkaan toteutus oli viedä hormi viereiseen tilaan vinoputkella siellä olevaan kaminaan. Itse halusimme tämän toisen tilan kodinhoitotilaksi ja tämän kylpyhuoneen viereisen tilan puku/takkatilaksi. Koska tila ei ole suuren suuri, oli pönttöuuni mieluisin vaihtoehto, myös talon henkeen sopiva.
Lattiat kellarissa olivat koolatut lastulevylattiat muovimatolla ja halusimme laatat mukavuuslämmöllä eli sähkökaapelit vedettiin lattiavaluun ja laatoitus päälle.
Käytävästä ja takkatilasta avautuvaan seuraavaan huoneeseen teimme kauan kaivatun ison kodinhoitotilan. Sinne teimme myös kuivakaivon, jonka laskun saimme kätevästi viereisen pannuhuoneen lattiakaivoon. Pannuhuoneesta saatiin myös näppärästi vedet.
Tilaan saatiin mahtumaan isot kaapistot pyyhkeille ja lakanoille sekä henkarivaatteille. Lisäksi sain kauan kaivatun käsinpesualtaan ja tilan urheilu/remppa/kuravaatteille.
Kiitos seurastasi.
lauantai 27. syyskuuta 2014
Kesän 2014 projektit
Taitaa olla aika viimeinkin kasata yhteen viimekesän rakennusprojektit. Oikeastaan kaikki projektit olivat tällä kertaa takapihalla. Keväällä jatkettiin edellisen syksyn autotallin pohjaa.
Tämän jälkeen takapiha tuntui todella paljon viihtyisämmältä. Etupihallakin kukat olivat ihanassa kasvuvaiheessa.
Minulla on ollut haaveena saada takapihalle rakoliiteri ja kun naapurilta löytyi harmaantuneita puita sopuhintaan, niin sellainen päätettiin miehen kanssa vielä rakentaa lomien jälkeen. Tämä sujuikin jo rutiinilla, sillä rakensimme samanlaisen myös edelliseen kotiin.
Tämän jälkeen tuntuikin, että eiköhän pidetä vähän taukoa, mutta jotenkin innostuin syksyn lämpimistä keleistä, että joku grillipaikka pitää saada tuon rakoliiterin viereen. Niinpä tuumasta toimeen. Paperille rustaantui italialainen pitsauuni, jonka kyljessä on avogrilli.
Sitten jatkettiin kivipengerrystä autotallia vastapäätä. Syksyllä kaivinkone jo poisti penkereestä nurmikon, niin oli helppo jatkaa siitä.
Tämän jälkeen takapiha tuntui todella paljon viihtyisämmältä. Etupihallakin kukat olivat ihanassa kasvuvaiheessa.
Minulla on ollut haaveena saada takapihalle rakoliiteri ja kun naapurilta löytyi harmaantuneita puita sopuhintaan, niin sellainen päätettiin miehen kanssa vielä rakentaa lomien jälkeen. Tämä sujuikin jo rutiinilla, sillä rakensimme samanlaisen myös edelliseen kotiin.
Tämän jälkeen tuntuikin, että eiköhän pidetä vähän taukoa, mutta jotenkin innostuin syksyn lämpimistä keleistä, että joku grillipaikka pitää saada tuon rakoliiterin viereen. Niinpä tuumasta toimeen. Paperille rustaantui italialainen pitsauuni, jonka kyljessä on avogrilli.
Vielä odotellaan kuivumista ja maalausta ja piippua.. sitten pitsan paistoon. Toivottavasti ihan vielä ei talvi tule.
Nähdään taas!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)